Uskali (62.370347, 30.475095) ja Uskaljärvi(62.382810, 30.435302)

Uskalin kylä sijaitsee vanhan kulkureitin, Jänisjoen varrella, joten eränkävijät ovat todennäköisesti asuttaneet seutua jo ennen keskiaikaa. Uskalin kylää nimettiin 1500-luvulla Kokotjärven kyläksi (kokko-sana on aikaisemmin tarkoittanut kotkaa). Uskaljärvellä oli vuonna 1500 yksi talo, myöhemmin kylä lienee luettu kuuluvaksi Huhtilammin kylään. 1600-luvun alkuvuosikymmeninä Uskalissa tiedetään olleen 12 taloa, mutta katovuodet ja muuttoliike verottivat tilojen lukumäärää, sillä vuonna 1651 tiloja oli vain neljä. Uskalin vanha kylämuoto oli harvuoteena kansakylä. Uskalin kylän nimi johtunee henkilönnimestä, sillä Ilomantsista tunnetaan Uskalov-niminen mies asiakirjoista 1500-luvulta. Mies on voinut asua Kiihtelysvaarassa, koska pitäjä kuului tuolloin Ilomantsiin.

Jänisjoen lisäksi Uskalissa on Uskaljärvi ja Tanikka. Vihtakosken silta rakennettiin vuonna 1885 ja se sijaitsi lähellä nykyistä Vihtakosken voimalaitosta, joka on rakennettu vuonna 1952. Uusi silta rakennettiin keskelle kylää vuonna 1973. Uskalissa on toiminut vesimyllyjä ainakin Viesimojoessa ja Vihtakoskessa.

Jänisjoessa sijaitseva Vihtakoski vaati aikanaan paljon miehiä uittotöihin, sillä koski on melko pitkä ja kaartuva. Ammattimainen uittaminen loppui 1950-luivun alkupuolella, jonka jälkeen Veikko Vatanen suurensi Vihtakosken kanavaa myllyn ja sahan tarpeisiin. Samalla asennettiin turbiini, jonka avulla myllypaikalla ja lähimmissä naapureissa syttyivät Kiihtelysvaaran ensimmäiset sähkövalot. Sota-aikana Vihtakosken siltaa vartioi sotilaat.

Uskaljärvellä on kolme luonnonsuojelualuetta. Ainolan luonnonsuojelualueen pinta-ala on noin 1,4 ha. Alue on runsaslahopuustoista kangas- ja kalliometsää, jossa pesii liito-orava. Sitkansolan luonnonsuojelualue on pinta-alaltaan noin 10,4 hehtaaria. Alue on kuusivaltainen jyrkkärinteinen vanha metsä, jossa on merkittävästi vanhoja haapoja. Tanikanniemen luonnonsuojelualueen pinta-ala on noin 3,3 ha. Alue on Jänisjoen Pitkälahteen rajautuvan Vatasenniemen vanhoja, jyrkkärinteisiä rinne- ja kalliometsiä. Alueet kuuluvat METSO-ohjelmaan.

Uskalin Sammalvaarassa sijaitsee luonnonmuistomerkkinä kaatuva kivi. Se on siirtolohkare, joka on paikallisesti tunnettu nähtävyys ja merkitty nimenä peruskarttaan. Uskalin kaatuva kivi on näkyvä osa alueen jääkaudenjälkeistä kivikkovyöhykettä. Siirtolohkareen päällä kasvaa muun muassa jäkälää ja pieniä kuusia.